SÄTI-päivät – osa 2: Kohti tehokkaampaa toimialayhteistyötä
Datahub-järjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Viisivuotisjuhliensa lähestyessä Datahub alkaa olla vauhdikkaimmassa leikki-iässä – ja kuten leikki-ikään kuuluu, matkan varrella on tullut vastaan sekä kömmähdyksiä että kehityskohteita. Yhteistyö Datahub-tenavan kanssa etsii yhä oikeita uomiaan. Toisaalta nuorella iällä kehitystahti ja -potentiaalikin ovat korkeimmillaan, ja siksi Datahubissa ollaan nyt uudella tavalla tarttumassa toimialayhteistyön vahvistamiseen.
”Kehitämmekö Datahubissa ylipäätään oikeita asioita?”
Meille ensimmäinen keino sidosryhmäyhteistyön kehittämistarpeiden tunnistamiseksi on katsoa peiliin. Aiempien versiopäivityssyklien yhteydessä olemme havainneet, että onnistumme osallistamaan toimialaa aivan liian myöhään. Jos toimialan tarpeet tulevat esiin vasta testausvaiheessa juuri ennen version käyttöönottoa, jää korjausliikkeille auttamattoman vähän aikaa. Samalla herää kysymys, kehitämmekö toimialan näkökulmasta ylipäätään oikeita asioita.
Kenties tärkeimmät kehityskohteet nousevatkin esiin juuri toimialalta saatavan palautteen muodossa. Usein saamme kritiikkiä kehitystyön hitaudesta sekä puutteellisesta tiedonkulusta suunnitteluvaiheessa. Luottamus kehitysehdotusten tarpeellisuuteen saattaa myös horjua, jos oma ehdotus ei ole edennyt vuosiin. Ensimmäinen askel näiden haasteiden ratkaisemiseksi otetaan tiiviistämällä entisestään vuoropuhelua toimialan kanssa.
”Useimmiten järjestelmätoimittajat pystyvät parhaiten arvioimaan teknisten muutosten vaikutuksia ja muutostöihin kuluvaa aikaa.”
Foorumeita tälle vuoropuhelulle on Datahubissa useita. Järjestelmäversioiden sisältöä työstetään erityisesti kehitystyöryhmässä, järjestelmätoimittajien alityöryhmässä sekä mahdollisissa teemakohtaisissa alityöryhmissä. Näiden lisäksi toimialan ääntä edustavat asiakastoimikunta sekä pääkäyttäjäfoorumi, joka tuo säännöllisesti yhteen lähes koko toimialan. Kanavia dialogin käymiselle on siis olemassa, mutta niitä tulisi voida hyödyntää aiempaa tehokkaammin suunnittelutyön tukena. Pyrimme vahvistamaan etenkin järjestelmätoimittajien alityöryhmän roolia versiosuunnittelussa, sillä useimmiten juuri järjestelmätoimittajat pystyvät parhaiten arvioimaan teknisten muutosten vaikutuksia ja muutostöihin kuluvaa aikaa.
Tavoitteenamme on kehittää vuoropuhelua toimialan kanssa laajemminkin, sillä kehitys- ja alityöryhmät edustavat vain osaa toimialasta. Viime kuukausina olemme panostaneet erityisesti kehitysehdotusten käsittelyyn niin sisäisesti kuin yhteistyössä kehitystyöryhmän kanssa. Keväällä toimme verkkosivuillemme uuden kehitysehdotusten seurantatyökalun, jonka kautta ehdotusten käsittelyä pääsee tarkastelemaan entistä helpommin. Seurantatyökalua laajennetaan paraikaa, ja samalla siihen suunnitellaan myös uusia ominaisuuksia. Tässäkin haluamme kuulla asiakkaidemme toiveita – olisiko esimerkiksi kehitysehdotusten kommentointi- tai tykkäystoiminnoille tarvetta?
”Kun järjestelmämuutokset paketoidaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi, riskejä päivitysten päällekkäisyydestä saadaan vähennettyä.”
Hyödyntääksemme kehitysehdotuksia sekä työryhmien panosta aiempaa tehokkaammin olemme uudistaneet myös versiosuunnittelun prosessia. Tavoitteenamme on teemoittaa järjestelmäpäivityksiä laajempien kokonaisuuksien ympärille, jotta muutoksista saadaan hallittavampia ja ne pystytään suunnittelemaan perusteellisemmin. Useissa versiopäivityksissä samoihin prosesseihin kohdistuvat muutokset nostavat kustannuksia ja kasvattavat testaustarvetta. Kun pienet muutokset kootaan laajemmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi, näitä riskejä kyetään tehokkaasti välttämään.
Etuna teemajohtoisessa suunnitteluprosessissa on myös mahdollisuus priorisoida kehitysehdotuksia järjestelmällisesti. Prosessin tavoitteena on tehdä ehdotusten käsittelystä läpinäkyvämpää sekä saada asiakkaamme entistä tiiviimmin osallistumaan suunnittelutyöhön.
Uusi versiosuunnittelun prosessi pääsee tulevien vuosineljännesten aikana heti todelliseen testiin. Vielä tämän vuoden puolella julkaistaan kehitys- ja alityöryhmissä käsiteltävän Datahub-version 2.8 dokumentaatio, ja version 2.9 suunnittelukin aloitetaan jo loppuvuonna. Ensi vuoden kahden ensimmäisen kvartaalin aikana tullaan sekä julkaisemaan version 2.9 sisältö että ottamaan käyttöön versio 2.8. Lisäksi ratkaisukuvauksia priorisoituihin kehitysehdotuksiin työstetään jatkuvasti vuosikellon ympäri.
Pian Datahubin vuosikello on kiertänyt jo viiden kesän yli. Lastenkengistä on hiljalleen päästy eroon, mutta seuraavaksi kehityksen tulee kehittyä. Kehitämmekö sähkökaupan tiedonvaihdossa oikeita asioita ja oikeaan suuntaan? Vastauksia voitte antaa vain te, asiakkaamme. Mitä varhaisemmassa vaiheessa versiosuunnittelun painopisteistä saadaan palautetta, sitä paremmin toiveisiin pystytään myös vastaamaan ja sitä vähemmän koko toimialalle koituu turhaa työtä.
Kehityksen kehittäminen vaatii sekä panosta meiltä datahubilaisilta että aktiivisuutta myös osapuolilta. Sujuvan versiosuunnittelun keskiössä on tiivis vuoropuhelu Datahubin, markkinaosapuolten sekä järjestelmätoimittajien kesken. Meidän tehtävämme on läpivalaista versiosuunnittelun prosessia, tuoda muutosehdotuksia aikaisessa vaiheessa toimialan tietoon sekä järjestää asiakkaillemme riittävästi mahdollisuuksia ja kanavia muutoksiin vaikuttamista varten. Toimialan toivomme tarttuvan keskustelunavaukseen. Vain yhteistyöllä teemme Datahubista datahubien edelläkävijän!
